Outoa olla yksin kotona. Likka on koulussa ja ukko töissä. Ei tämä kyllä oikeastaan vielä kodilta tunnu. Asunto vain, jonne olemme kantaneet tavaramme, jotka eivät vieläkään kaikki ole löytäneet paikkaansa. Jotain puuttuu.

Lueskelin netistä enemmän tuosta endometrioosista. En ollut ikinä edes osannut epäillä moista vaivaa, niin erilaisia oireita minulla on ollut. Viime syyskuussa hakeuduin lääkäriin, kun kierron 14. päivänä alkoi runsas vuoto, joka ei lakannut. Kaksi viikkoa odottelin vuodon lakkaamista ja aloin jo epäillä verenvuototautia ja hyytymistekijöiden puuttumista kun mitään ei tapahtunut. Tuolloin kävin ensin työterveyslääkärillä, joka määräsi vuodon lopettamiseksi Cyklokapronia. Heti vuodon loppumisen jälkeen kävin gynellä, jossa ultralla todettiin oikeassa munasarjassa halkaisijaltaan neljän sentin kysta. Tuolloin ei vielä sen kummempia asiasta päätetty, kystahan voi kadota itsekseen. Jäin siis odottelemaan muutaman kuukauden kuluttua tapahtunutta seurantakäyntiä. Tuona aikana kierto kuitenkin muuttui epäsäännölliseksi ja vuoto oli runsaanpaa kuin normaalisti.

Seuraavalla käynnillä kävin joulukuussa, jolloin todettiin kystan olevan ennallaan ja lääkäri laittoi lähetteen Kätilöopistolle ja kirjoitti Terolut -reseptin säännöllistämään kiertoa. Missään vaiheessa en ollut kärsinyt kuukautiskivuista, ainoastaan lievistä pms-oireista.

Toisaalta minulla on vähän syyllinen olo nyt. Olisiko leikkausta suoritettu, jos en olisi sanonut että meillä on ollut vauvatoiveita? Kyllähän kaikki neljä minua tutkinutta lääkäriä kyselivät ehkäisystä ja kun sitä ei ole viiteen vuoteen käytetty, niin kai se tarkoittaa että toiveita on edelleen. Vai tarkoittaako? Teenkö väärin jos en nyt haluakaan raskaaksi? Tämä tuli niin kovin äkkiä ja raskaaksi pitäisi yrittää hankkiutua mahdollisimman pian ennen kuin endometrioosi uusiutuu ja hankaloittaa uudelleen raskaaksi tulemista.