Ikivanha laasertulostin yöpöydälläni kuuluu asiaan. Unohtui siihen kun likan piti tehdä kouluun projektityö Alankomaista ja esitelmä Paavo Nurmesta. Ja minua tuo kapistus ei enää edes häiritse. Jenkkisängystämme hävitettiin ylempi joustinpatja ukon iskiasvaivojen aikana. Sänky oli yksinkertaisesti liian pehmeä. Nyt nukuttaa hyvin, tosin sänky on vähän turhan matala. Varsinkin nyt leikkauksen jälkeen sängystä ylös pääseminen on ollut vaikeaa. Ja sängyn takana - teidän silmiltä piilossa - lymyää melkoinen läjä vanhoja Koiramme-lehtiä ja koirakirjoja.

Parhaani mukaan olen yrittänyt touhuta kaikenlaista etten vaan unohdu roikkumaan tietokoneella tai makoilemaan sängyssä.  Kotona olen kerran imuroinut ja pessyt kylppärin, joka päivä olen käynyt ukon kanssa kävelyllä ja jo ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen kävimme autokaupassa kiertelemässä. Se oli tuskaa. Tikit kiristää kuitenkin pahasti ja ryhti on silminnähden huonontunut. Turvotus on jo melkein laskenut, vatsa on täynnä vihertäviä mustelmia ja pinnasta kosketusherkkä. Vähitellen olen yrittänyt venytellä, sillä selkä on joutunut koville, kun yritän välttää vatsalihasten käyttämistä. Pakko alkaa pian vahvistamaan myös vatsalihaksia.

Kevät on jo pitkällä ja meidän parveke näyttää vielä muuton jäljiltä tältä. Tartteis tehdä jotain.