Asuminen kehäykkösen sisäpuolella on alkanut tympiä. Muutto rivitalosta kerrostaloon oli ehkä virhe, vaikka pihaa ei juuri tullutkaan hoidettua. Silti kaipaisin edes sitä pientä maaplänttiä. Olenkin haaveillut pientilasta. Haluaisin kasvattaa joitain vihanneksia, kerätä omenat omasta puusta ja ehkäpä pitää muutamaa kesäkanaa. Vaikka piha luultavasti villiintyisi, olisi ainakin koirilla tilaa kirmata.

Kävin viikonloppuna katsomassa erästä taloa haja-asutusalueelta hieman alle 100 kilometrin päästä Helsingistä. Talo oli huonokuntoinen ja se täytyisi käytännössä rakentaa uudelleen. Tontti oli sen sijaan oikein mukava. 3000 neliöön mahtuu paljon. Osan voisi huoletta antaa kasvaa kukkakedoksi ja silti mahtuisi kasvimaakin. Tuo paikka on nyt kiusannut mieltäni. Olisi hullua ottaa itselleen sellainen urakka niin kaukaa. Kesäpaikkana se olisi mainio, mutta vakituiseen asumiseen liian kaukana työpaikasta. Eikä tytär haluaisi muuttaa pois nykyiseltä asuinalueelta.

Jaksan silti jatkaa uneksimista. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua kun tytär lentää pois pesästä...